Business
coaching syntyi Yhdysvalloissa 1980 luvulla tilanteeseen, jossa
yrityksillä oli tarve joustavampaan johtamistapaan. Se rantautui
Suomeen vuosituhannen vaihteessa ja suomenkielisiksi termeiksi
muotoutuivat businessvalmennus tai yritysvalmennus. Suomessa
businessvalmennus on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi ja
menetelmäksi kehittää organisaatioiden henkilöstön ja johdon
tämän päivän työelämän edellyttämiä ominaisuuksia, kuten
itseohjautuvaa ja itsenäistä työskentelytapaa, henkilökohtaista
vastuunottoa, omien ajatusmallien ja osaamisen jatkuvaa uudistamista,
itseohjattua oppimista ja uudenlaista johtamista. Vaikka tänä
päivänä pidämmekin itsenäistä
työskentelytapaa ensiarvoisen
tärkeänä, käytännön johtajuus ei välttämättä tue
johdettavien itseohjautuvuuden kehittymistä. Nyt
peräänkuulutetaankin esimiehiltä ja johtajilta yhä suurempaa
luottamusta sekä luopumista käskyttävästä johtamistyylistä
kohti kannustavaa, motivoivaa ja oivalluttavaa johtamistyyliä -
valmentavaa johtajuutta.
Työelämä
on muuttunut entistä nopeammaksi ja vaativammaksi. Tehokkuus- ja
tulosvaatimusten korostuminen, jatkuva kiire ja uusien asioiden
oppimisen tarve koettelevat sekä esimiesten että työntekijöiden
jaksamista ja hyvinvointia. Jatkuvat yt-neuvottelut koettelevat sekä
alaisia että esimiehiä. On vaikea pitää motivaatiota yllä kun
saa koko ajan pelätä työpaikkansa puolesta tai irtisanoa ihmisiä.
Työpaikkojen kannustavuus, innovatiivisuus ja ilmapiiri ovat
yleisesti heikentyneet, stressi ja uupuminen lisääntyneet.
Työpaikkojen
huonon ilmapiirin nähdään johtuvan ennen kaikkea esimies- ja
johtamistaitojen puutteesta. Jo vuonna 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä "työelämän kansanäänestyksessä"
toivottiin merkittävää parannusta etenkin esimiestaitoihin ja
johtamiseen. Noin 90 prosenttia vastaajista laittaisi esimiehensä
ihmissuhdekurssille. Mielenkiintoinen tulos tässä kyselyssä oli
myös se, että runsas puolet vastaajista oli sitä mieltä, että
työntekijöiden olisi osallistuttava alaistaitojen koulutukseen.
Luottamukseen ja potentiaaliin
perustuva oppimisprosessi
Businessvalmennus on
luottamuksellinen, ihmisten potentiaaliin ja oppimiskykyyn uskova
pitkäkestoinen (6-12kk) prosessi. Se voi olla henkilökohtainen,
ryhmävalmennus tai näiden yhdistelmä. Businessvalmennus on
tietyssä mielessä yhdistelmä kehitysmenetelmiä psykologian,
aikuiskasvatuksen, urheiluvalmennuksen ja liiketoimintakonsultoinnin
alueilta. Prosessi lähtee nykytilanteesta ja etenee kohti henkilön
omia ja organisaatiolähtöisiä päämääriä ja tavoitteita.
Matkan varrella pohditaan yhdessä valmentajan kanssa onnistumisia ja
esteitä päämäärien saavuttamisessa. Valmennuksen aikana
valmennettava toteuttaa näitä päämääriä ja tavoitteita
kokonaisvaltaisesti omassa työssään ja henkilökohtaisessa
elämässään. Tämän prosessin, joka alkaa nykytilanteesta ja
etenee kohti päämääriä ja tavoitteita, ohjaamiseen valmentajalla
on käytössään erilaisia työkaluja ja menetelmiä. Esimerkki
tällaisesta yleisesti käytetystä menetelmästä ja työkalusta on
dialogi ja kysymystekniikat. Valmennuskeskustelu etenee dialogina,
kyselyn ja kuuntelun vuoropuheluna. Valmentajan tehtävänä on
ensijaisesti esittää kysymyksiä, haastaa valmennettavaa
ajattelemaan asioita eri näkökulmista ja näin auttaa
valmennettavaa oivaltamaan.
Mikä näistä - valmennus,
koulutus, työnohjaus, mentorointi
Businessvalmennus sekoitetaan
usein muihin samankaltaisiin menetelmiin, kuten opettamiseen ja
koulutukseen, työnohjaukseen ja mentorointiin. Vaikka valmentaminen
on myös opettamista ja koulutusta, sen tarkoitus ei kuitenkaan ole tarjota
valmiita vastauksia valmennettavalle. Työnohjaus on lähtöisin
sosiaali- ja terveysalalta ja keskittyy kuten valmentaminenkin
suorituksen parantamiseen, mutta ohjauksen mielenkiinto on enemmän
henkilön tämänhetkisessä tilanteessa työssä ja
henkilökohtaisessa elämässä. Valmentaminen on lähtöisin
business- ja urheilumaailmasta ja keskittyy siihen, miten päästään
tämänhetkisestä tilanteesta tavoitetilaan ja organisaation
päämääriin, miten hyödynnetään yksilön tai ryhmän
potentiaalia tehokkaammin ja miten muutetaa tämänhetkisiä
toimintatapoja tavoitetilaan pääsemiseksi. Mentoroinnissa taas
kokeneempi mentor keskittyy jakamaaan kokemuksensa, osaamisensa ja
ajatuksensa mentoroitavan kanssa. Valmentajalla ei välttämättä
ole vastaavaa kokemusta jaettavanaan kuin mentorilla, vaan hänen
tehtävänsä on tavoitteiden selkeyttäminen, motivointi ja
oivalluttaminen.
Moninaisia tarpeita ja hyötyjä
Businessvalmennus voi olla
organisaation sisällä tapahtuvaa tai organisaatio voi hyödyntää
ulkopuolista valmentajaa. Ulkopuolista valmentajaa käytetään
esim. tilanteissa kun organisaatiosta ei löydy tietotaitoa
valmentamiseen tai kun tarvitaan objektiivista tilanteen arvioijaa.
Koska menetelmä ja työkalut ovat uusia Suomessa, usein
organisaatiot hyödyntävät ulkopuolista valmentajaa esimerkiksi
tilanteissa, joissa halutaan kehittää esimiestyötä ja johtamista,
johtoryhmätyöskentelyä, hallitustyöskentelyä, tiimityöskentelyä,
myyntityötä, prosesseja. Myös strategian jalkauttaminen, yrityksen
sukupolvenvaihdoksen läpivienti, uuden tehtävän/roolin
haltuunotto, myynnin kasvattaminen, muutoksen läpivieminen sekä
suunnitelmallisuuden ja tuottavuuden ja ajanhallinnan terävöittäminen
ovat yleisiä tilanteita, joissa organisaatiot hyödyntävät
ulkopuolista businessvalmennusta. Valmennuksen tarpeen tunnistaminen
alkaakin organisaation tarpeiden kartoituksesta, koska tarpeet ovat
hyvin moninaiset kuten edellä mainitut esimerkit osoittavat.
Kokonaisuutena
businessvalmennuksen hyödyt näkyvät organisaatioissa parempana
tuottavuutena. Parempi tuottavuus syntyy hyvinvoivan ja motivoituneen
henkilöstön kautta.