maanantai 20. lokakuuta 2014

Minulla on valta, miten sitä käyttäisin?

Minulla on erään yrityksen toimitusjohtaja asiakkaana, joka on noussut organisaatiossa asiantuntijasta esimieheksi ja tästä asemasta edelleen toimitusjohtajaksi. Valitsimme valmennuksemme tavoitteeksi ja teemaksi "Minulla on nyt valta tehdä asioita, miten sitä käyttäisin?". Häntä oli esimiehenä harmittanut se, että yritystä ei johdettu hänen mieleisellään tavalla. Hänet valittiin toimitusjohtajaksi ja hän sai vallan. Järkevänä ihmisenä hän ymmärsi tehtävän haasteellisuuden ja halusi ulkopuolisen valmentajan sparraamaan ja valmentamaan häntä.
Tämä sai minut pohtimaan tätä kysymystä ja lukemaan kirjallisuutta liittyen valtaan.

Miten valta näkyy?

Perinteinen näkemys vallasta on se, että asema määrittää, kuka saa käyttää valtaa. Sillä, jonka vastuualue on korkeimmalla organisaatiossa, nähdään olevan eniten valtaa.  Valtaa pidetään silloin osana organisaation rakenteita ja keskeisintä on, kuka saa tehdä päätökset. Tuntuu varmaan tutulta? Valta ei silloin näy vain hierarkiassa, vaan myös arkisimmissa asioissa kuten siinä, kenen työhuone on toimiston ylimmässä kerroksessa, kenellä on suurin työhuone ja pöytä,  kuka istuu missäkin kohtaa kokouspöytää ja kenelle annetaan viimeinen sana.

Pärjääkö vallankäyttäjä pelkällä asemalla?

Ann Selin kirjassa Hyvä paha valta: ”Sillä ei pärjää, että lyö nyrkkiä pöytään ja sanoo, että jäsenemme vaativat sitä ja tätä. Sen sijaan on osattava asiansa ja kyettävä perustelemaan vaatimuksensa tavalla, joka ymmärretään.”

Hyvän argumentoinnin lisäksi Ann Selin painottaa selkeyttä, aitoutta ja rehellisyyttä. ”Olen oppinut kiteyttämään perusviestini pariin lauseeseen. Näin saan herätettyä huomion. Jos alkaisin laverrella, kukaan ei kuuntelisi minua. Sanon sen jälkeen kolme pointtia, jotka koskevat kyseistä asiaa. Jos en siihen pysty, viesti on epäselvä myös itselleni.”

Pelkällä asemalla ei pärjää, tarvitaan myös muuta.

Tärkeää on, miten kohtelet muita

Negatiivisen vallankäytön tunnistaa selvästi, kun tuntee tulleensa sen kohteeksi. Sen sijaan vallankäytön määrittely on vaikeampaa. Mistä vallankäytön kokemuksissa sitten on kyse?

Kokemus vallasta syntyy silloin, kun kohtaamme muita ihmisiä. Se on tunne siitä, miten tulee kohdelluksi. Avainkysymys on, huomataanko ja saako vaikutusmahdollisuuden. Jos saa osallistua ja olla mukana, kokee tilanteen hyväksi yhteistyöksi ja johtamiseksi. Ei vallankäytöksi. Jos sen sijaan ei tule kuuluksi eikä pääse vaikuttamaan, tuntuu siltä, että kohdeltiin väärin. Ohitettiin, käskettiin, pakotettiin, ei edes keskusteltu. Siis käytettiin valtaa negatiivisessa mielessä. Estettiin tekemästä jotakin tai ohjattiin johonkin suuntaan, jota ei pitänyt hyvänä.

Valta siis syntyy ja rakentuu sosiaalisissa tilanteissa vuorovaikutuksen keinoin. Kokemus vallankäytöstä on tunne siitä, miten tulee kohdelluksi ja millaisen mahdollisuuden saa vaikuttaa. Siksi yksi tärkeimmistä vaikuttamiskeinoista on se, millainen suhde on muihin ihmisiin. Kiinnostuuko muista, välittääkö, ottaako heidät aidosti mukaan pohtimaan ja toteuttamaan. Ann Selinin kirjaan haastateltu Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri toteaakin, että vallankäytössä ei ole kyse vahvimman vallasta vaan vastuun kulttuurista ja yhteisestä päätöksenteosta. ”Se vaatii johtajalta myös empatiaa ja inhimillisyyttä.”

Käytä valtaa oikeudenmukaisesti

Vain tekemällä yhteistyötä ja antamalla vaikutusmahdollisuuksia voi saada aikaan jotakin, joka kestää. Jos toimii yksin, ohi muiden, menettää yhteisön arvostuksen ja luottamuksen. Keskustele, osallista ja varmista, että henkilöt joita päätökset koskevat tulevat kuulluksi. Selvitä, mikä on omalle organisaatiollesi ja sen ihmisille merkityksellistä, ja ota se huomioon käytännön teoissa. Valta ei ole vain puhetta, vaan näkymistä, tekoja ja työtä. 

Tärkeä osa vallankäyttäjän taitoja on myös se, ettei pidä itseään kaiken tietävänä ja erehtymättömänä. Kuten luottamuksessa, onnistuneessa ja hyvässä vallankäytössä on kyse siitä, että puheet ja teot ovat yhtä. "Älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon" mentaliteetti ei herätä luottamusta ja arvostusta, vaan pelkästään raivoa kanssaihmisissä.

Yhtä tärkeää kuin se, että tunnistaa oman vallankäyttönsä ja pyrkii oikeudenmukaisuuteen, on se, että tietoisesti välttää vallan väärinkäyttöä.Ymmärrä, ettet ole korvaamaton. Muista, että periksi antaminen voi joskus olla tärkeää lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti